lauantai 12. maaliskuuta 2016

Glorias Esse

jos sitä vaikka alkais keksii jotain monipuolisempiakin otsikoita, alkaa olla noi ponien nimet käytetty:D ^^


parin viikon takanen kuva
Ei oo enää mitään kovin tarkkoja muistikuvia keskiviikon tunnista, joten mennään niillä vähäsillä muistikuvilla. Iltapäivä menikin sillä peruskaavalla, isoskoulutuksesta kauheella kiireellä kotiin, nopee vaatteiden vaihto ja kamojen kattominen, jonka jälkeen olinki valmis lähtöön. Kyyteihin tuliki pari muuttujaa just ennen lähtöä, jonka takia meiltä ei tarvinutkaan lähteä kuskaamaan, vaan päädyin mein risteykseen oottamaan kyytiä, siinä pienen syväjäätymisenki kerkesin kokea. Siinä vaiheessa sit tajusin, ettei mun olis tarvinu edes olla niin nopeesti valmis lähtöön..:D

Keskiviikon tunnin ratsusta oli pieni aavistus, vaikka Ellin veikkaukset muuta kertokin. Sain ratsukseni Essen, joka olikin ainut Sannan tuntiponeista, jonka kyydissä en vielä ollutkaan käynyt, joten ihan mielenkiinnolla jäin tuntia odottamaan. Esse oli jo valmiina tunnilla, eikä meistä muiden kuin Ellin tarvinut laittaa poni valmiiksi, joten auteltiin Elliä ja lähettiinki sit kuuden aikoihin Sonjan kanssa nappaamaan ponimme kentältä.

Esse on siis 6-vuotias Gotlanninruss-ruuna. Sanna siinä alkukäynneillä jotain ponista tiivistikin mulle, ei mitään tuhmuuksia harrasta, jos jotain teki niin jumitteli vaan. Poni oli enemmin hitaanpuoleinen kuin reipas, mut raipalla muistuttelemalla sai poniin liikettäkin. 

Alkukäyntien jälkeen taidettiin tehdä parit pysähykset. Esse pysähtykin toosi nätisti pelkällä istunnalla, ohjalla ei tarvinut auttaa oikeestaan yhtään. Liikeellelähdöt oli alkuun ehkä vähän hitaanpuoleisia ja pohkeella saikin vähän enemmin muistutella. Noiden pysähysten jälkeen otettiin kevyttä ravia ja tehtiin päätyihin ympyröitä. Sanna sanokin, että Esseä sais raipalla muistutella, jos ei poni pohkeeseen reagois. Essellä oli vähän oma mielipide siihen raippaan ekalla kerralla, mut siitä eteenpäin ei mitään ihmeempiä siinä sit tehnytkään. Alko pohjekin menee jo vähän paremmin läpi.

Alettiin sit tulee ravissa pituushalkasijaa ja melkeen siel toisessa päädyssä pysähys suoraan ravista ennen puomia. Ekalla kerralla meillä se pysähys jäikin vähän kauas siitä puomista, koko ajan se haastavin homma oli se ravin säilyttäminen loppuun asti. Muutamat hyvät pysähykset saatiin eikä käyntiaskeleita tainnut monellakaan kerralla tulla väliin. Sinne toiseen päätyyn tehtiin aina voltit, siellä päädyttiin pyörii välillä jonkun aikaa. Kerran Esse keksi siellä pistää pakin päälle, eteenpäin ei vaan menty millään.:D En sit tiiä, et oliko sillä jotain vaikutusta, kun Zicko oli siinä aika samassa kohdassa pikkasen aiemmin jotain nähnyt. Muutamaan kertaan se tehtävä tultiin ja käännyttiin aina eri suuntaan, jossain vaiheessa jäätiin vissiin oikeeseen kierrokseen uralle.

Taidettiin ottaa siinä vaiheessa laukkaa. Tultiin silleen ykstellen, et nostettiin laukka kulmasta/pitkän sivun alusta ja sinne yläkentän puoleiseen päätyyn ympyrä. Essen kanssa ei ekalla kerralla laukka noussu millään, tais sieltä pari askelta tulla kun Sanna tuli sinne viereen hoputtelemaan. Poni kyl ilmas taas mielipiteensä raipasta pikkupukeilla.:D Toisella kerralla saatiinki sit vähän vetoapua Sonjalta ja Danilta, jolloin laukka sit nousikin ihan nätisti parin pukin saattelemana.:D Ympyrää ei laukassa selvitty ja jotain pelottavaa poni sen ympyrän jälkeen näkikin, mut eipä siinä mitään kummempia tapahtunu.

Sanna sano, et toiseen suuntaan poni laukkais helpommin, ja kyl se meno ehkä vähän helpompaa oli. Saatto sieltä yks laukka-askel miun pohkeista tulla.:D Sanna tuli sit taas siihen viereen hoputtelemaan, kun ei ihan miun avuista laukka niin hyvin kuitenkaan noussut ja saatiinki ihan kiva, vähän lyhyeks jäänyt laukkapätkä. Enempää ei laukkaa ehitty ottamaan, mut mulle ihan riittävän hyvät laukkapätkät saatiin.

Loppuun ravailtiin hetki kevennellen ja ympyröitä tehden molempiin suuntiin. Vaikka loppuraveja jo mentiinkin, sai pari kertaa ponia muistutella, et ravia mentäis vielä, kun mentiin pari kertaa vähän ravin ja käynnin rajamailla. Jossain vaiheessa hidasteltiinki sit käyntiin ja käveltiin loppuun, tultiin kaartoon ja alas kyydistä.

Saatiin ponit aika nopeesti hoidettua ja Ronja antokin Esselle ruuan eteen. Vietiin silläaikaa ponien varusteet satulahuoneeseen ja vaihoin ite kengät siinä samalla. Urheiltiin sen jälkeen Dani ja Esse pihattoon, jonka jälkeen kieppastiin vielä hakemaan omat kamat tallista ja samalla napattiin Tohtorilta loimi pois, jonka jälkeen lähdettiinki odottelemaan kyytiä.

Oli kyl ihan kiva tunti. Esse on vaan niin ihanan hassu poni! Kelpais tollanen samanlainen itellekkin pikkasen isompana ja reippaampana.:D Eiköhän osa noista jutuista mee ihan sen nuoruudenki piikkiin, mut mitä nyt Sanna ponista kertoili, on ruuna mennyt aika paljon eteenpäin heille tulemisen jälkeen. Kyl siit tulee viel ajan mittaan hieno poni!

2 kommenttia:

  1. Tervehdys! Kivasti kirjoitit Essestä! Kerrohan ponille paljon terveisiä. Olen ponin maahantuoja (ravisiskosten äiti) ja alkutaipaleet nähnyt Suomen maalla. Esse onkin hienosti liikkuva russi, joka tykkää hyppäämisestä, ainakin meillä ollessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Vien ponille terveiset heti kun tallille pääsen.:)

      Poista