maanantai 15. tammikuuta 2018

Ninjaliiketreeniä


Eilen, sunnuntaina 14.1., talleiltiin pitkästä aikaa Sannan ja Sannin kanssa kolmestaan! Mentiin Sannan kanssa tallille jo puoleen yhteentoista, Sanni liittyi porukkaan vasta myöhemmin. Suunnitelmissa oli, että minä pitäisin Sannalle tuntia, joten ensiksi haettiin ja hoidettiin Hessu. Minäkin pääsin tällä kertaa kipuamaan pikkuruunan kyytiin, joten kirjoittelen siitä oman postauksen, ettei tästä tule liian pitkää, ja saan sillä vielä loppuviikostakin jonkun postauksen pihalle!

Sanni tuli meidän ollessa vielä maneesissa, esittelin hänelle muutaman suunnitelman siitä, miten laitetaan esteet, ja päästiin lopulta niitä asettelemaan. Tallinpuoleiselle pitkälle sivulle laitettiin linja, josta päädyttiin ratsastuksen aikana jättämään toinen este pois (liekö väli jäänyt mittaamatta vai muuten vain hassusti laskettu), pituushalkaisijalle ristikko, yhteen kulmaan vähän kaareva pikkueste, ja siitä kuudentoista metrin päähän katsomon pitkälle sivulle tehtiin okseri. Tällä kerralla siis panostus enemmin yksittäisissä hypyissä, osasyynä myös Sannin ja Prinsin kolmas(?) hyppykerta pelkällä kaulanarulla. 

postauksen kuvista iso kiitos Sannalle!
Pokkis olikin jälleen makoilemassa heinäkasassa, mutta silti yllättävän puhtaana säilynyt, takajalkoja lukuun ottamatta. Pyrin puunailemaan ponin nopeaan tahtiin, jotta ehdittäisiin käydä ottamassa kuvia. Yhdeltä oli tavoitteena olla maneesissa, kun oltiin omistajalle näin infottu ja hän oli tästä meidän aikataulusta myös yksäreille infonnut, eikä siitä siksi haluttu myöhästyä. Ihan hyvin aikataulussa pysyttiinkin!

Talutin alkukäyntejä hyvän aikaa maasta - kun oltiin oltu menossa maneesiin, oli tiellä mennyt moottorikelkka, ja siitä Pokkis sai taas hyvän syyn alkaa vähän pärisemään. Maneesissa sinne peilipäätyyn sitten kytättiinkin, kun sinnepäin se kelkka oli mennyt. Muutamaa estettä muuttelin vielä maassa ollessani, mutta jossain välissä kiipesin kyytiin kävelemään hetkeksi selästä käsin.

Käyntiverkkana toimi pieni etuosakäännöstehtävä, missä pyörittelin ponia esteiden ympärillä, aina 90 astetta kääntäen. Pokkis tulikin ihan kivasti avuille tässä, ja myös pysähdyksissä sekä liikkeelle lähdöissä vastasi apuihin yllättävän nopeasti. Muutamat pohkeenväistöt uralta pois ja takaisin tehtiin myös.


Ravissa Pokkis löysikin jonkun uuden moodin, koska tamma kipitti melkoista kyytiä eteenpäin! Annoin ponin ravata enimpiä energioita pois, minkä jälkeen aloin ratsastaa ponia enemmän avuille. Tehtiin aika paljon ympyröitä ja käyntisiirtymiä, Pokkis taipui ja asettui yllättävän kivasti! Enimmät energiatkin sain tällä kertaa siirrettyä ponin oikeanlaiseen liikkumiseen sen sijasta, että niitä oltaisiin vielä kaahotettu pois. Molempiin suuntiin pidin verkan aika yksinkertaisena.

Laukkaa otin ihan vaan parit pätkät, oikeaan kierrokseen sujui oikein kivasti, poni liikkui pohkeesta hyvin eteen ja tuli myös hyvin takaisin reippaamman pätkän jälkeen. Vasenta laukkaa Pokkis ei tälläkään kerralla esitellyt, ja aluksi tuntui, että poni unohti kokonaan kuskin olemassaolon. Tässä vaiheessa kuski jäikin vähän turhan pitkäksi aikaa muistuttelemaan raipalla siitä omasta olemassaolostaan ja no, ensimmäistä kertaa Pokkis protestoi vähän enemmän käskyihini. Tamma nimittäin otti, enkä ihan tarkalleen tiedä että mitä teki, mutta toisella takajalalla se potkaisi ihan kunnolla taaksepäin ja osittain siinä sitten pukittikin. Eikä tuon jälkeen voinut naurunsekaisena muuta kuin nostaa sen (väärän) laukan, minkä jälkeen hidastella käyntiin ja vaihtaa suuntaa. Taisi poni kieltämättä hämmentyä itsekin notkeudestaan. Täysin mun vika tosin tuokin, mutta tulipahan päivän naurut siinä.

Tällänen ninja tällä kertaa:D
Ensimmäiset verkkahypyt taidettiin ottaa Pokkiksen kanssa kulman pikkuesteelle, mikä oli Punkeron mielestä ihan liian pieni - siitähän pääsee yksi jalka kerrallaan yli. Se tultiin uudestaan paremmalla menestyksellä, minkä jälkeen tultiin pituushalkaisijan ristikko. Siitä Pokkis meinasi sujahtaa ohi, mutta sain tamman siitä kuitenkin yli. Jokaisen onnistuneen hypyn välissä Sanni hyppäsi siis Prinsillä, eli poni sai hyvät käyntitauot lähes joka välissä. 

Okseria yritettiin vasempaan kierrokseen. Päästiin siitä yli sitä romauttamatta, mutta päädyttiin vaihtamaan se toiseen suuntaan. Linjalle sain ponin hyvässä laukassa, mutta tamma pääsi välissä vähän pitkäksi, eikä siitä seuraavasta osasta sitten yli päästykään. Seuraavalla kerralla olin itse hereillä ja päästiin molemmista onnistuneesti yli. Sanni kuitenkin halusi ottaa toisen esteen siitä pois, joten siihen jäikin lopulta vain yksittäinen pysty.


Muutamaan kertaan tulin ensin kulman pikkupystyn ravilähestymisellä, minkä jälkeen laukassa okserille. Päästiin siihen okserille ihan hyvin, mitä nyt Pokkis parilla kerralla yritti miuta kuskata. Innostuttiin myös hieman nostamaan tuota okseria, ehkä 50cm korkeaksi, ja tultiin muutamaan kertaan ihan vaan sitä yksittäisenä. Saatiinkin tuohon okserille ihan superkivat hypyt!

Loppuun otettin vielä parit hypyt muille esteille. Koroteltiin pituushalkaisijan ristikko pikkupystyksi ja siihen tultiin Pokkiksen kanssa ihan hyvässä laukassa, mutta huonoon paikkaan. Siitä räpiköitiin yksi jalka kerrallaan yli, puomeja pudottamatta.

Pyydettiin Sannaa tekemään meille pitkän sivun pystystä isompi ristikko, mihin otettiin viimeiset hypyt. Tuohon olikin hyvä lopettaa! Pokkis tuli siihen hyvässä laukassa ja sain ponin jopa hyvään paikkaan (noiden issikoiden laukan säätely tuppaa välillä olemaan vähän haastavaa) ja saatiin siihen oikein hyvä hyppy, mihin oli hyvä lopettaa!

Ei katsota tuota ohjaa, vaan hienoa ponia, jooko?
Loppuraveissa Pokkis tuntui ihan superkivalta! Poni oli oikein rento ja esitteli kivaa ravia, mikä säily hyvin läpi ympyröiden ja muiden kiemuroiden. Ravien jälkeen tulin taluttamaan loppukäynnit maasta ja samalla kantelemaan esteitä. 

Hyvä fiilis jäi näistä hypyistä! Tulevana viikonloppuna tarkoituksena olisikin suorittaa ihan kunnolliset kouluväännöt, jotta ollaan sitten hyvässä terässä Airan tuntia varten!

4 kommenttia:

  1. Voi kun Pokkis näyttää innostuneelta, kun se ylittää näitä esteitä! Ja pakko myöntää, että tuo sen ninjapotku on kyllä taidokkaan näköinen! :D Harvoin tuollaisia potkuja näkeekään :D Joka tapauksessa, tää oli oikein kiva postaus! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, on aina hauska katsoa kuvista ponin ilmeitä ja korvia tötteröllä hypätessä, kun aina välillä ponin fiilis hyppyjä aloittaesa on sellainen "onks pakko?". Taitaa se kuitenkin hyppämisestä tykätä.:D

      Ja tuo ninjapotku kyllä hämmensi ja nauratti vähän meitäkin - nuo Päivölän issikat eivät yleensä kuskin kanssa mitään tyhmää tee, mutta tuo nyt meni miun omaan piikkiin.:D Ja kiitos!

      Poista
  2. Tuo ninjapotku on kyllä ihan paras!!! Ja niin kuin Suvi sanoikin, niin Pokkis näyttää oikein innokkaalta hypätessä noita esteitä. Tämä postaus oli oikein mukavaa ja rentoa luettavaa ja oli kiva lueskella teidän hyppelyistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kieltämättä pienet naurukuolemat siinä, kun kävin tuon kuvan katsomassa sen laukkapätkän jälkeen!:D Tällä kertaa taisi ponin mielestä tuo hyppääminen ollakin ihan hauskaa!

      Poista